Meillä ei ole hätäpäivää! Orpon hallitus on keventänyt pienituloisten verotusta, tehnyt enemmän kasvutoimia kuin mikään hallitus vuosikymmeniin, parantanut ostovoimaa ja ottanut sosiaaliturvaleikkauksissaan lapsiperheet huomioon.

Mitä nyt työttömyysluvut ovat revenneet euroopan pohjasakkaan, konkurssien määrä on ennätyksellinen, lapsiperheköyhyys lähtee käsistä, velkaa otetaan enemmän kuin koskaan, kukaan ei kuluta, näköalattomuus ahdistaa kaikkia ja nuoret oireilevat.

Mitä jos kaikki tämä onkin juuri niin kuin miltä se näyttää? Mitä jos tarkoitus missään vaiheessa ei ole ollut saada taloutta kasvuun, ainoastaan kasvattaa rahoittajien pääomatuloja? Pelkkä kylmäverinen, käänteinen tulonsiirto ja hyvinvointiyhteiskunnan tuottamuksellinen alasajo.

(Kuva: Velijussi Kyllijoki)

Velkajarru hiiteen - Me tarvitsemme herrajarrun!

Velkajarru on epärealistinen kusetus ja muodostumassa hyvinvoinnin esteeksi, viimeiseksi naulaksi talousoikeistolaisen "osaamisen" arkkuun. Reilumpi verotus on paras tapa suitsia käsistä karkaavia tuloeroja ja hautoa uudenlaista hyvinvointia.

(Kuva: Janne Tarmio)

Apurahapäätös kilahtaa sähköpostiluukkuun. Näkökulmasta riippuen faktisesti, rahoituspäätös tehdylle työlle tai vastaus pätkätyöhakemukseen.

Viesti vituttaa. Seuraavaksi sitä ajattelee, että ehkei kannata vielä edes avata viestiä koska niin paljon työtä vailla korvausta on vielä tälle päivälle tehtävänä ja olen reippaalla tuulella. Viestin avaamisen jälkeen sen toteaminen hylkäykseksi kuitenkin vituttaisi myös loppupäivän.

Toisaalta ajattelen että jos nyt vain katsoisin sen viestin, saisin pettymyksen käsiteltyä nopeasti kuin urheilija (mikä lajissamme ei kaikkea valmistautumista ja live-tilanteita ajatellen todellakaan ole kaukana todellisuudesta) minkä jälkeen loppupäivän puhteet sujuisivat yhtä lailla positiivisen energian siivittäminä kuin tähänkin asti.

Ymmärrän kuitenkin ettei konsepti siitä että työskentelen jälleen kerran seuraavan elämyksen parissa ihmisille kun yhteiskunta juuri on kertonut panokseni olevan arvoltaan nolla, jaksa enää motivoida tälle päivälle. Ja sitten taas vituttaa.

Sitten ajattelisin sydänverellä keikoilla kiittelevää yleisöä, heidän ääneen lausuttuja kokemuksiaan ja ymmärtäisin että siksi me tottakai tätä teemme ja avaisin päätöksen. Kuitenkin hylsy muistuttaisi kouriintuntuvasti, ettei pelkkä random ihmisille iloa tuottava ja kyläyhteisön kaupallista liikevaihtoa pyörittävä työ kai ole työtä lainkaan, jollei ei siitä makseta palkkaa ja jollei sillä palkalla makseta laskuja. Ja sitten vituttaisi.

Tervetuloa freelance- kulttuurityöläisen arkeen, tokaisen itselleni. Sentään me saamme olla onnellisia, vaikka köyhiä. Meitä kovalla taiteellisella tasolla operoivia duunareita on tosi paljon ja me tosiasiassa pyöritämme sitä tämän maan oikeaa ja hedelmällistä kulttuurin maaperää nelonenmedian ummetusmakkarasisällön ulkopuolella. Meidän tulee pitää hyvää huolta paitsi toisistamme, myös yleisöistämme, oli mitä oli ja meni miten meni. Hyvä me!

Ajattelen positiivisesti jälleen. Sitten muistan erään apurahataivaan kultapossukerholaisen kollegani sanat "lavalla on tilaa!". Olen itsekin - ja useasti - syyllistynyt tuohon ajattelemattomaan höpöpuheeseen kun lavalla on ollut tilaa, minulle. Filosofia, joka arvoiltaan vertautuu lähinnä perussuomalaiseen koulukiusaamis-mentaliteetin trollailuun.

En minä sittenkään varmaan vaan ole riittävän hyvä, lienen kuitenkin vähän paska. En ehkä kuitenkaan osaa - tuotteistaa. Ikäänkuin taiteilijan tehtävä olisi tuotteistaa. Taas vituttaa.

Äkkiä muistan jälleen etten koskaan halunnutkaan nelonenmedian lavalle suihkuttamaan kollektiivi-keskiarvoista vaahtoa suurten ihmismerten päälle. Jatsiahan minä aina olen halunnutkin soittaa, ihmisille jotka ymmärtävät improvisoidun musiikin parhautta. Sitä minä faktisesti myös tänä päivänä teen joten shut up.

Tämä oli näinollen positiivinen postaus 🤗. Paitsi että se sähköposti on vielä avaamatta.

Aki Hauru
freelance-muusikko

Jännästi tähän naistenpäivään sopii tismalleen sama isoisämäinen toivotus kuin minkä julkaisin viime marraskuussa miestenpäivänä 🌹! Siis hyvää naistenpäivää! Olkaamme tänään tavallistakin parempia miehiä naisillemme.

Individualismin, yliseksualisoinnin ja polarisaation saturoima aikakautemme on tuonut muassaan erityisen ongelman mies-oletettujen toimimiseen suhteessa naisiin ja ympäröivään maailmaan yleisesti. Tavat ovat turmeltuneet. Uutiskynnyksen ylittää toistuvasti joukko miehiä jotka eivät hallitse enää yksinkertaisimpiakaan käytöstapoja, eivät suhteessa ihmisiin yleensä mutta varsinkaan suhteessa naisiin.

Hyvin kasvatetulla karvaisemmalla ihmisellä on sisäsyntyinen, lähtökohtaisen kunnioituksen kerros vastakkaisen sukupuolen edustajia kohtaan (myös kaikkia sukupuolisen diversiteetin edustajia ja sukupuolettomia kohtaan). Seksististä vihaa verkossa viljelevillä mölleillä sen sijaan ei yksinkertaisesti ole arvokkuutta eikä asiaa tarvitse kaunistella sen enempää.

Meidän miesten ja sellaisiksi oletettujen tai juridisesti todettujen tulee mennä itseemme ja löytää positiivinen ryhmäpaine ja kollektiivinen kannustus tämän asian ja näiden yksilöiden ajattelun korjaamiseksi. Naisia kohdellaan kuin viisaita kukkasia koska sitä he ovat. Piste.

Tämä Oskari Onnisen erittäin ansiokas tutkiva, rikospaikalle palaava pläjäys, viskaa minut suoraan takaisin neljän vuoden takaisiin "Viimeinen sulku – ovet auki!"- mielenilmauksen aikaan ja tapahtumiin. Kiitti vaan, Onnisen Oskari 🤗. https://www.uusijuttu.fi/juttu/sfuAeyCQ-mEfBKvez-520f4 (Kuva: Ella Kiviniemi / Uusi Juttu)

Silloin huusin kovaan ääneen että Valtioneuvoston toimien ansiosta käsissämme tulevina vuosina on sosiaalipoliittinen "Tsar Bomba". ( mittaontaysi.com/puheet-hauru ) Tapahtuma-ja kulttuurialojen elinvoima ja työllisyys eivät ole palautuneet pandemiaa edeltäville tasoilleen. Kuinka onkaan nyt käynyt niissä luovan teollisuuden duunarien talouksissa ja perheissä, joiden toimeentulo ennen pandemiaa oli rajalla?

Pandemian aikana koimme lopullisesti ja konkreettisesti, kuinka yksi korkeasti koulutettu ja yhteiskunnan taloudenkiertoa miljardiluokassa pyörittävä toimiala voidaan yhden ministerin (Krista Kiuru) henkilökohtaisilla aivoituksilla, vastoin terveysviranomaisten suosituksia, LAKIA ja vailla asianmukaisia kompensaatioita (Annika Saarikko, Sanna Marin), pistää työsulkuun ja näin pahoinpidellä kymmenien tuhansien ammattiylpeyttä ja omanarvontuntoa, ennenkaikkea kohtuullista mahdollisuutta toimeentuloon ammatissaan.

Silloin tuli perehdyttyä ja oltua mukana organisoimassa valitusta hallinto-oikeudelle Etelä-Suomen AVIn 7.1.2022 tartuntatautilain 58 §:n ja 58d §:n nojalla antamaan päätökseen (ESAVI/560/2022). Lyhyesti: ei mennyt läpi.

Jo tapahtumat pandemian alussa 2021 sytyttivät yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja aktivismin lampun päässäni ja siitä lähtien on tullut oltua mukana mm. järjestämässä isoja mielenilmauksia - joista viimeisimmästä (Sakset Seis!, parissa kuukaudessa yli 100k allekirjoitusta kulttuuriadressiin ‼️) ei ole kuin hiukan yli vuosi aikaa 👀. Sielläkin minä lähinnä huusin ja olin hermostunut. ( https://fb.watch/FqMMMWAPoI )

Pommipuheeni päätyttyä Senaatintorilla 3.2.2022 hakeuduin pressun taakse ja romahdin lapsenomaiseen itkuun. Samana iltana romahti myös henkilökohtainen elämäni. Perhe hajosi, mieli hajosi, kahden työuran päällekkäinen ja jääräpäinen, 15 vuoden suorittaminen tuli ja keräsi verot. En enää koskaan tahdo palata tuohon aikaan.

Luojan kiitos voin kuitenkin tänään sanoa että olen parantumassa ja että minulla edelleen on perhe. Minulla on kipinä luoda taidetta, improvisoitua musiikkia ja järjestää tapahtumia, ihmisille. Minulla on taas ja edelleen fiksu, ihana ja taitava vaimo jonka prioriteetit ovat yhtä lailla oikeassa paikassa - yhteisön palvelemisessa taiteen työläisenä. Olen köyhä ja edelleen yhteiskuntajärjestyksen hyljeksimä freelance-muusikko muiden joukossa - mutta onnekas ja päivä päivältä onnellisempi sellainen 🩷.

Vasemmistoliiton oven saranat paukkuvat kun jengiä lappaa sisään 😍. Uusimpana, lastenahdistelijan nimittäminen itselleen tuntemattoman toimialan ministeriön (joka mm. huolehtii parhaillaan käynnissä olevasta lastensuojelun kokonaisuudistuksesta) johtoon, näyttää kiihdyttäneen jäsenhakemuksien määrää entisestään. Sitä ajattelisi että mitään tästä ei olisi voitu käsikirjoittaa, vaikka käsikirjoitus on ollut USAn kokoisella seinällä kaikkien nähtävissä jo vuosikymmeniä. Antaa saranoiden paukkua 💜!

Tärkeää tietoa ☝️! Ystävälliset ja pyyteettömät teot vaikuttavat suotuisasti terveyteen ja kehon vastustuskykyyn. Tämä tapahtuu sekä eleen tekijän että sen vastaanottajan fysiologiassa. Psykoneuroimmunologisen tutkimusnäytön mukaan näitä samoja terveyspositiivisia vaikutuksia havaitaan myös myötätunnon tekoja todistavissa eli sivustakatsojissa. Ystävällisyys ei näin ollen ole ainoastaan moraalinen valinta, se on biologisesti kannattavaa!

Aion omalta osaltani lakata osallistumasta yhteiskunnan tyhmistämisen ja polarisoinnin projektiin. Ihmisvihaan ja pelkoon pohjautuvan, paskan maailmankuvan kritisoiminen ja sen paskaksi osoittaminen on lopulta hyödytöntä energian hukkaamista. Oikeasti, isien synneistä kärsivän kansanosamme patologia kaipaa osakseen myötätuntoa ja rakentavia ajatuksia. Vain tämänkaltaisen polun päässä voi olla yhteistyökykyinen, toimiva ja hyvinvoiva yhteiskunta.

Populistinen liike tarjoaa jatkuvalla syötöllä ilkeää ideologiaa, silkkaa taloustyhmyyttä ja muita mehukkaita lapaansyöttöjä, joita oligarkkien algoritmit ruokkivat ja joihin reagointia on vaikeaa vastustaa. Ajattelin siitä huolimatta ja naurunalaiseksi joutumisen uhallakin haastaa itseni ja kääntää pelin ylösalaisin nyt, kun valmistautuminen Eduskuntavaaleihin 2027 on alkamassa. Onko se virhe?

Jatkossa minun on varmasti alistettava jälleen omaa naamaani enemmän kuvituksiksi some-saatteisiin, koska se on ajan vaatimus. Tässä kuvassa on kuitenkin Beatrice Webb (1858-1943), brittiläinen sosiologi, taloustieteilijä ja sosiaalireformisti. Webbin empatialähtöinen tutkimustyö johti oivallukseen siitä että köyhyys ei ole yksilön moraalinen heikkous, vaan yhteiskunnan rakenteellinen ongelma. Hän vaati valtiota ottamaan vastuun kansalaisten terveydestä, koulutuksesta ja toimeentulosta. Webbin työ johti mm. terveydenhuoltojärjestelmän ja laajemman sosiaaliturvan syntyyn.